15.6.2013

Verho


Ostin ruudullisen pussilakanan Stockmannin alennusmyynnistä noin vuonna 2007. Ihastuin kankaaseen ja ajattelin, että ompelen siitä jotain. (Kuvassa myös eräänlainen kirjanmerkintekele. Ehkäpä esittelen jonain päivänä senkin, jahka tulee valmista.)


Vuodet kuluivat. Kangas odotti kärsivällisesti kaapissa. Ja nyt, noin kuusi vuotta myöhemmin - Stockmannin alennuslakana on päässyt verhoksi välioveen. "Hei kärsivällisyyttä, kyllä sustakin vielä jotain tulee", se huutelee ohikulkeville eikä muista enää ollenkaan niitä pitkiä turhauttavia odotuksen vuosia, kun kaapinovi kävi, mutta aina otettiin joku vierestä.
 Nyt haluaa pienin tipunen unille.
Kauniita unia teillekin!


4 kommenttia:

  1. Kaunis kangas, kivan karhea ja hieno kuosi.
    Kannattaa siis odottaa, jokaisen vuoro tulee joskus :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotus palkitaan! Ehti odottaa ompelukonekin pöydällä viikon päivät ennen kuin pääsi hommiin. Yksivuotias ei nimittäin odota hetkeäkään. ;)

      Poista
  2. Ihanasti muotoilet sanoiksi, tämän ja monta muuta asiaa. Pitääpä selata vielä pidemmälle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heidi Pii! ♥ Minäkin olen itsekseni hymyillyt sun ihastuttavaa blogia lukiessa. :)

      Poista