21.3.2013

Laihaa kahvia

Mä katsoin heti, että nyt on joku vialla. Että pistinkö unissani liian vähän puruja vai paahtoiko keitin omiaan. Mun vastakeitetty kahvi oli ihan niinku teetä siinä pannussa!

No, kohta mä hokasin, mikä sen sumpin laimentaa. Se oli kevätaurinko, joka veteli siitä ikkunan läpi, ja mun lasisen kahvipannun läpi - muutaman minuutin vanhaa valoa, mutta vielä ihan kirkasta.

Hyvät oli kahvit. Ja mulla niin keväinen mieli. Oikein aurinko ja kaikkea!

No, sit tosin heräs poika. Kiva poika. Tai siis, vaikka leijonan ihan minkä tahansa villipedon kitaan sen puolesta menisin. Mutta olisin mä silti mielelläni juonut sen kahvin ihan rauhassa loppuun.

4 kommenttia: